Teema digitaaliset kolikot kiihdyttää edelleen poliittista keskustelua edes vuonna Euroland. Ajatelkaapa vain Euroopan keskuspankin äskettäin julkaisema raportti, otsikolla "Salausvarat: vaikutukset rahoitusvakauteen, rahapolitiikkaan sekä maksuihin ja markkinainfrastruktuureihin", jossa Frankfurtin analyytikot asettivat suurennuslasinsä vaikutuksen, jolla salausvaluutoilla voi olla maailmantalouteen. A vaikutusten arvioidaan edelleen olevan rajallisia, koska tällä hetkellä vain pieni osa yrityksistä on valinnut maksut virtuaalivaluutassa. Siksi sen ei pitäisi sellaisenaan edustaa elementtiä, joka voi vaikuttaa rahapolitiikkaan, ainakin niin kauan kuin ilmiön koko pysyy näillä tasoilla.
Mario Draghin lausunnot
Samanaikaisesti EKP ei kuitenkaan itse ole toistanut sellaisen tarpeen lisääntynyt valppaus hänen puolestaan, tältä osin Mario Draghi digitaalisen omaisuuden ilmiöstä. Lähtevä kuvernööri oli itse asiassa äskettäisessä lausunnossaan puolestaan todennut, että hänen mukaansa Bitcoin ja Altcoin eivät ole todellisia valuuttoja, vaan pikemminkin erittäin riskialtista omaisuutta ja siksi sitä on käsiteltävä asianmukaisin varotoimenpitein.
Institutionaalisen roolin pehmentämä lausunto, joka muistutti monia niistä, jotka vuonna 2017 antoivat Jamie Dymon, toimitusjohtaja JPMorgan Chase, joka ilman liiallista diplomatiaa oli syyttänyt Bitcoinia tuolloin ei muuta kuin yksinkertainen huijaus, kuitenkin uhkaen pankinsa kauppiaiden irtisanomista yllättäen operoimalla kryptovaluuttoja. Muutaman päivän lyhyessä ajassa JPMorgan Chase itse olisi yllättynyt ostaessaan suuria määriä Bitcoinia asiakkailleen, ansaitsevat voittoa nimenomaan kryptovaluutan kuningattaren hintojen laskusta hänen sanojensa mukaisesti. Nämä lausunnot olivat vihdoin herättäneet paljon ironiaa ja jopa joitain syytöksiä markkinahäiriöistä, jotka myöhemmin korjattiin Blockchain, joka on avainteknologia paitsi Yhdysvaltain pankin, myös pankkijärjestelmän tulevaa kehitystä varten.
Ranskan ja Saksan asenne
Draghin lausunnot ovat kuitenkin monien ymmärtäneet olevan looginen seuraus Ranskan ja Saksan viime kuukausina omaksumista kannoista. Erityisesti Pariisin hallitus on toistuvasti ilmaissut aikomuksensa kiristää pitoaan alalla, mikä on antanut lainsäädäntöä, jolla pyritään vähentämään sen käyttöä laittomassa toiminnassa. Asenne, jonka on nimenomaisesti esittänyt Bruno LeMarie, Transalpinen valtiovarainministeri, joka nimitti entisen Ranskan keskuspankin varapääjohtajan Jean-Pierre Landau laatia sopivimmat säännöt virtuaalivaluuttojen kehityksen valvomiseksi. Liikkuminen, jonka monet analyytikot ovat tulkinneet sääntelyjärjestelmänä, joka kykenee tuomaan ilmiön takaisin institutionaalisen sängyn alle.
Lisäksi Le Marien päätös oli ollut Saksan hallitus tervehti huomattavaa suosiota ja erityisesti sen vastapuolelta Peter Altmaier, samoin kuin Joachim Wuermeling, hallituksen jäsen Bundesbank. Viimeksi mainittu puolestaan ei ollut epäröinyt käynnistää uudelleen ja todeta, että virtuaalivaluuttoja tulisi säännellä maailmanlaajuisilla säännöillä, koska kansalliset säännöt eivät voi olla riittäviä hallitsemaan nyt globaalia ilmiötä, kuten kansainvälisen yhteistyön vaatimista.
Dimonin osoittaman epävakauden vuoksi on vielä nähtävissä, jatkuuko tämä poliittisten ja rahaviranomaisten osittaisen sulkemisen asenne pitkään vai antaako se ilmiön uudelleenarvioinnin, alkaen ehkä verkkotapahtumien ja pankkijärjestelmän selkeä apuohjelma, jotka ovat osoittaneet monet viime vuosina perustetut kumppanuudet, esimerkiksi Ripple.
